Tällä kertaa saatte luettavaksenne muistiinpanoja väitöskirjasta NIINKÖ ON JOS SILTÄ NÄYTTÄÄ - Kuva ja mielikuva Suomen valtaresursseina kansainvälisessä politiikassa (Akateeminen väitöskirja, Tampereen yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Anne koski 2005) jaksosta 6 joka koskee Suomen maatalousneuvotteluja ennen kansanäänestystä (kirjat www.tutkijaliitto.fi). Alaotsakkeet omiani (teemasta puolustus sivulla selkoteksti3).

Itseäni kiinnostaa näissä asioissa valtion "käyttäytyminen" ja se, miten hyvin nämä steppikuviot vastaavat tätäkin päivää ...

TULOKSET

Neuvotteluiden ollessa vielä kesken Haavisto luonnehti kesäkuussa 1994 EU:ta ”härskiksi” neuvottelijaksi. Hänen mielestään maatalous- neuvotteluissa oli monessa kohtaa selvästi suurvaltojen yhteenliittymän sanelun makua (214).

Salolainen vertaa samassa ohjelmassa neuvotteluja ”poliitikon talvisotaan”(214).

Suomen tavoitteena neuvotteluissa oli sovittaa kansallinen maatalouspolitiikka yhteiseen maatalouspolitiikkaan, eikä varsinaisesti hakea poikkeuksia siitä (214; Kuosmanen 2001).

Epäsuotuisten alueiden tuen piiriin saatiin lopulta 85 prosenttia viljelyalasta ja oikeus maksaa pohjoista kansallista tukea 62. leveyspiirin pohjoispuolelle sekä tietyin kriteerein sen eteläpuolelle (215).

Neuvotteluissa komission karsi muun muassa Suomen vaatimia sokerikiintiöitä(216).

Neuvotteluiden jälkeen Suomi on lähtenyt siitä, että kansallinen tuki myös etelään on pysyvää, mutta sittemmin on käynyt ilmi, ettei komissio koskaan hyväksynyt tätä tulkintaa(216; Kettunen & Niemi, Kuosmanen).

Tulkintaerimielisyyden vuoksi Suomi ei tänä päivänäkään ole päässyt kokonaan eroon maatalousneuvotteluista EU:n kanssa. Suomi on saanut jatkaa kansallisen tuen maksamista Etelä-Suomen viljelijöille kerta kerran jälkeen määräaikaisesti(216).

Suomi ei saanut Lappia, Kainuuta, Pohjois-Karjalaa, Etelä-Savoa ja Etelä-Pohjanmaata vähemmän kehittyneille alueille tarkoitetun ykköstavoiteohjelman piiriin(kriteeri alempi bruttokansantuote), vaan komissio toi neuvottelujen kuluessa pöytään uuden tavoiteohjelman 6 (216).

Uuden ohjelman kriteerinä oli väestöntiheys, kahdeksan asukasta neliökilometrillä ja asiallisesti se kattoi 90 prosenttia ykköstuesta(216).

Osa tutkijoista pitää uutta alue- ja rakennepoliittista tukea pohjoismaisena saavutuksena.

Osa taas katsoo, että pohjoismaat hävisivät neuvotteluissa tällä kohtaa, koska uusi tuki ei ole maataloustuotantoperusteinen.

Neuvotteluihin osallistunut EU-virkamies luonnehti tätä mielikuvitusta vaatineeksi ratkaisuksi(216; Midddlemas 1995, Granell 1995).

Maatalousneuvotteluissa Suomi joutui toisin sanoen antamaan kaikissa isoissa neuvottelukysymyksissä periksi(216).

Kansallisen tukipaketin takia Suomi ei todellisuudessa saanut maa- talousneuvotteluja päätökseen ennen kansanäänestystä vaan vielä pari päivää ennen 14.10.94 tulee julki Suomen ja komission kiista kansalliseen tukipakettiin liittyvistä siirtymäkauden lisähinnoista(217).

VAIHEITA

Toimittaja 8.2.1994:

.., että Suomi ja muut kandidaatit joutumassa sopeuttamaan tuottajahintansa suoraan EU-hintatasoon 1.1.1995 lähtien. Miten tämä viljelijöille korvataan on auki, EU ei halua maksajaksi.

”Vielä tärkeämpää on kuitenkin niin sanotun pohjoisen tuen kohtalo. Ilman pysyvää tukea joutuisi suomalaisviljelijä ennen pitkää kilpailemaan eteläisempien EU-maiden tuottajien kanssa niin sanotusti omillaan. Suomalaisille tarjotaan tässä vaiheessa vain mahdollisuutta tukea omin varoin osaa Suomea(223-224).

EU 26.2.1994:

EU vaatii Suomea laskemaan tuottajahintatason suoraan EU-hinta- tasoon, mutta nyt se on valmis korvaamaan noin puolet hinta- sopeutuksen todellisista kustannuksista. Suomesta korvaus ei ole riittävä(232).

Tilanne 1.3.1994 mennessä:

Suomella ja EU:lla on keskenään vastakkaiset tulkinnat neuvottelutilanteesta seuraavan päivän uutisessa ja myöhemminkin takarajan jo umpeuduttua 1.3.94(233).

Salolainen 26.-28.2.1994:

...Meillä on eritäin monia ratkaisevia kysymyksiä, jotka ovat auki. Itse asiassa voi sanoa, että kaikki ne keskeisimmät kysymykset, jotka ovat meille tärkeitä tässä vaiheessa neuvotteluja(234).

Pangalos (Kreikka puheenjohtajamaana):

Mielestämme koko Suomi ei voi saada epäsuotuisan alueen tukea. Se olisi vastoin epäsuotuisan alueen käsitettä. Alueen pitää olla epäsuotuisa verrattuna maan muihin osiin(234).

***

TV-uutiset:

Tukipakettiin kuuluisi myös ns. 5B-tuki, joka mahdollistaa maatalouden lisäelinkeinojen tekemisen sekä ympäristötukea koko maahan(237).

TV-uutiset:

Vakavien vaikeuksien kohdasta komission esityksessä, merkitseekö oikeutta kansallisesti maksaa, jos etelän viljelijät ei muuten pärjää?

Haavisto:

Se on suojalauseke ylivoimaisten vaikeuksien kohdatessa, mutta ei sen varaan voi rakentaa.

TV-uutiset:

Mitkä Suomen vaatimukset ovat?

Haavisto:

Lukuisia kohtia, mutta kaksi keskeisintä ovat tukijärjestely koko maahan ja siirtymäkauden järjestelyistä ei saa aiheutua kohtuuttomia ongelmia millekään alalle Suomessa(240).

TV-uutiset:

Aikooko Suomi maksaa sen, mitä EU ei maksa kansallisesti?

Tympääntyneen näköinen Salolainen:

Se on ollut alunperinkin lähtökohta, että useimmat näistä ohjelmista ovat sellaisia, joissa Suomi maksaa automaattisesti itse, esim. ympäristötuessa maksuosuus ”fifty-fifty”, kysymyshän on siitä, että EU tämän pohjoisen tuen osalta niin lähtee siitä, että se on kansallista tukea(240).

Näin pohjoisella tuella ei enää tarkoitetakaan EU-tukia, vaan kansallisia lisätoimia.

Lopullisen ratkaisun elementit ovat jutussa hajallaan, jolloin eri elementtien keskinäinen yhteys jää hahmottumatta. Salolainen ja Haavisto pääsevät helpolla, koska media ei ole täysin tilanteen tasalla.

Neuvottelujen takarajaan mennessä EU ylläpiti positiivista mielikuvaa neuvotteluiden kulusta. Suomi torjui tätä käsitystä, mutta muulla tavoin hallitus tai neuvottelijat eivät tarkentaneet julkisesti Suomen neuvottelutavoitteita(241).

Hallituksen viestintä on ristiriitaista. Pääministeri puhuu yhtäältä neuvottelujen ”jatkumisesta” ja toisaalta neuvottelutuloksen ”kariutumisesta”. Neuvottelujen yksityiskohdista ei saada jutun kuluessa tarkempaa käsitystä(243).

***

TV-uutiset 1.3.1994:

(Teollisuuden työnantajien Koroman kommentti, jossa on syytetty yhtä tulonsaajaryhmää koko jäsenyyssopimuksen kaatamisesta) Koroman lausuntoon viitaten, kaataako pieni vähemmistö kansasta koko sopimuksen?

Aho:

Ei enemmistöjä ja vähemmistöjä tässä asiassa, minusta on erittäin epäviisasta yrittää tehdä tästä Suomen sisäistä kiistaa.

Kotimaassa media syyllistää selvästi viljelijöitä neuvottelujen tuloksettomuudesta(244).

***

Toimittaja tuo aivan oikein esiin nyt ensimmäistä kertaa että EU ei ole hyväksymässä kansallisia tukia koko maahan.

TV-uutiset 1.3.1994, toimittaja Leena Brandt:

Edessä ”aimosopeutus”, sillä neuvottelijatkin esittäneet, että maatalouden siirtyminen euroaikaan vähentää tiloista ennen pitkää puolet pois.

Rahat eivät tule automaattisesti ”kunnantalon kassaan”, rahaa ”anottava” selkeisiin hankkeisiin, joihin saatava kotimaistakin rahaa.

Jäsenyyden alkuvuosina Suomi olisi nettosaaja, mutta maatalouden sopeuduttua kääntyvät osat päinvastoin.

Sitoutunut myös rahaliittoon, jonka tähtäimenä on edelleen yhteinen eurovaluutta..

Vuosien varrella nämä sitoutumiset heiluttelevat Suomen kohtaloa enemmän kuin loppuhetken puristukset maatalous- ja aluetuissa (245-246).

***

TV-uutiset 1.3.1994:

... voitteko antaa pientä kommenttia?

Haavisto riutuvalla äänellä:

Vaikeuksia on todella paljon.

Dinkelspiel:

Koskaan aiemmin pohjoismainen yhteistyö ei ole ollut niin tiivistä kuin näiden neuvotteluiden aikana.

Media ryhtyy kirjoittamaan neuvotteluprosessin historiaa ja kohdistaa sillä huomion pois sen hetkisestä tilanteesta, jota ei analysoida riittävän yksityiskohtaisesti(250-251).

Se, ettei Suomi ole saanut lupaa maksaa kansallisia tukia pysyvästi Etelä-Suomeen, ei nouse esiin(252).

Aho:

Monet asioista jäivät riippumaan kansallisista toimistamme, kaikkien intressien mukaista selvittää niiden sisältö(254).

...Puutteena se, että suomalaisten veronmaksajien osuus tukitoimista tulee korkeammaksi kuin olisi ollut toivottavaa(255).

Neuvottelujen päättyessä kansallisen tukipaketin sisältö oli vielä auki.

Viinanen olettaa täysin totuudenvastaisesti, että alkuvuosien jälkeenkin Suomi voisi pysyä nettosaajana ja ylipäätään, että tukirahan määrä nousisi vuosien mittaan.

Eleet: valtiosihteeri Sailas ei pysy symbolisesti Viinasen esittämän arvion takana.

Toimittaja ei ole loppuraportissaan varma johtopäätöksistään ja katsojakin jää epävarmaksi, mitä nyt on oikeastaan saavutettu.

Hallituksen tiedotustilaisuuden ja Brysselissä järjestetyn loppunäytöksen kauppaaman tilannearvion välillä on selkeä ristiriita.

Hallitus tulkitsee neuvottelujen vielä jatkuvan ja EU antaa ymmärtää neuvottelujen päättyneen(255).

***

Kansallisen tukipaketin esille ottaminen kiristi erityisesti komission ja Suomen välejä.

EU pyrki monessa kohtaa tietoisesti jälkikäteen vesittämään neuvottelutulosta(Kuosmanen).

Heti maaliskuun alkupäivinä komissio ilmoittaa luvanneensa jäsenmaille neuvotteluissa, että Suomen kansallinen tuki olisi väliaikaista ja laskevaa, mutta että tätä ei olisi kerrottu suomalaisille(256).

On mahdollista, että hallitus syyllistyi median vedättämiseen. Pitämällä esillä vähemmän merkityksellistä erimielisyyttä on mahdollista salata arkaluonteisempaa aihetta.

Sen selviäminen, että kansalliset tuet eivät ole EU:n tulkinnan mukaan pysyviä, olisi hyvin suurella todennäköisyydellä kaatanut kansanäänestyksessä koko jäsenyyssopimuksen.

Suomen neuvottelijat matkustivat reilun kahden viikon kuluttua neuvottelutuloksen hyväksymistilaisuudesta allekirjoittamaan sitä, mutta tekivät käytännössä EU:n sisäisten kiistojen takia turhan reissun(257).

Näin Suomen vaikeudet jäivät EU:N sisäisten vaikeuksien varjoon(258).

***

TV-uutiset 16.3.1994, Brandt kysyy kiistasta:

Kuinka suuri asia rahallisesti?

Haavisto:

Melko suuri, normaali epäedullisten alueiden tuki käyttömuodoltaan rajoitetumpi kuin vuoristotuki.

Brandt:

Kyse sadoista miljoonista?

Haavisto:

Kyllä, parhaimmillaan.

TV-Nytt 16.3.1994, Henrik Slotte:

Men bland de finländska ministrarna i Bryssel var det inte alls glada miner, tvärtom för nu grälar man om vad vårt jordbruksavtal egentligen säger.

Mutta suomalaisten ministerien ilmeet eivät olleet lainkaan iloisia, päinvastoin sillä nyt tapellaan siitä mitä maanviljelyssopimuksemme itse asiassa sisältää.

Uutisessa ei millään tavoin tuoda esiin sitä, mistä erimielisyys johtuu ja kumpi osapuoli on ymmärtänyt neuvottelutuloksen väärin(258).

Slotte:

Komission virkamiesten mukaan ulkoministerit ovat luvanneet liikaa, sovittu sotii olemassa olevia säädöksiä vastaan. Riitaa siis EU:n sisässä ja Suomen kanssa(259).

***

TV-uutiset 11.-12.4.1994, Leo Riski:

Saammeko 10.000 sokeritonnia tai suojalausekkeen elintarviketeollisuutta varten, jota me suomalaiset pidimme jo varmana asiana, mutta jota ilmeisesti EU-puoli ei pidä varmana edelleenkään?

Alivaltiosihteeri Antti Satuli:

No siis, tässä on nyt kysymys siitä, että miten kirjataan se, minkä ministerit runsas kuukjausi sitten sopivat ja useimmista asioista on päästy ratkaisuun, siellä on vielä eräitä kohtia, joista keskustellaan ja sitten ...

Riski:

...eräänä tämmöisenä varsinaisena ongelmana meillä on tämä sokerikiintiön suuruus, jossa EU-puoli katsoo, että sen ei tulisi olla yhtä suuri kuin mitä silloin aikoinaan sovittiin 1. maaliskuuta...

Satuli:

EU katsoo että heillä silloin tapahtui tekninen virhe ja että sen vuoksi kiintiön pitäisi olla 10.000 tonnia pienempi(260).

***

Riski:

Jäsenmaiden lupauksia yritettiin nyt ”nipsiä” pois aamuyöllä keskeytyneissä ja pitkin päivää jatkuneissa neuvotteluissa. Parlamentti vaatii sopimustekstiä valmiiksi vielä illan kuluessa.

Satuli:

Se, missä neuvotteluissa tässä vaiheessa ei onnistuttu, oli sokerikiintiö.

Erkki Liikanen:

Kaikki kortit katsottiin viimeiseen saakka ja loppuun, yli jopa niiden aikarajojen, jotka oli viimeisiä takarajoja, mutta nyt oli pakko panna tämä kiinni tai sitten olisi koko homma siirtynyt itse asiassa vähintään puolella vuodella eteenpäin.

Satuli:

Neuvottelut ovat nyt 14 kuukauden jälkeen ohi, enää on auki se hyväksyvätkö sekä suomalaiset että EU tämän sopimuksen(264).

***

Neuvottelut eivät kuitenkaan vielä loppuneet tähän. Edessä oli kansallisen tukipaketin hyväksyttäminen Brysselissä.

EU ei sitoudu eikä sanoudu irti suomalaisten esittämistä tulkinnoista. EU:n vaikeneminen on silmiinpistävää suomalaisten oman aktiivisuuden takia. Toiminnan yksipuolisuus alkaa koetella uskoa Suomen suhteellisuudentajuun.

Samalla Suomen mitta alkaa pikkuhiljaa täyttyä, ulkoministeri Haavisto arvostelee avoimesti Brysselin herroja(265).

***

TV-uutiset 18.5.1994:

Maatalousministeri Mikko Pesälä on esitellyt Suomen maatalous- tukipakettia EU:n päämajassa Brysselissä. Pesälä kertoi saaneensa EU:n korkeilta virkamiehiltä ymmärrystä Suomen ympäristötukiaisille.

Pesälä:

Paljonko komission tulkinta voisi Suomessa sovittavaa pakettia karsia selviää vasta jäseneksi tullessa(266).

Pesälän lausuntolainaus jää kesken eli se, mihin komissio olisi valmis myöntymään, jää epäselväksi(268).

***

TV-uutiset 7.6.1994:

Aho ei kuitenkaan halua täsmentää, mitä ongelmia komissio paketissa näkee.

Delors ei itse halunnut sanoa paketista mitään(269).

Uutiset:

Pelaako Suomi peliä sillä, että kansanäänestyksen alla ei voi tehdä pahoja karsintoja?

Aho:

Tässä on syntynyt valitettavasti sellainen mielikuva ja sitä on aktiivisesti myös luotu Suomessa, että tämä olisi jonkunlainen peli (otsan liikkeitä). Kysymys Euroopan unionin jäsenyydestä on niin vakava, ettei sillä ei voi minun mielestäni pelata(270).

EU ei ollut tukipaketin takia vakuuttunut Suomen pyrkimyksestä sitoutua yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Kansallinen tukipaketti kiristi suhteita erityisesti EU:n maatalous- komissaari Steichenin kanssa, koska Suomi oli valmistellut pakettia itsenäisesti konsultoimatta komission maatalousosastoa.

Liikanen kertoo Delorsin olleen heinäkuun puolivälissä jopa perumassa koko matkaa kansallista tukipakettia koskevien erimielisyyksien vuoksi.

Uutisen kärkenä on komission puheenjohtajan ja Suomen uuden presidentin (Ahtisaari) tapaaminen, jossa on sivuttu komissaari- näkemyksiä(271).

***

TV-uutiset 21.22.7.1994.

Delors tiettävästi piti etukäteen tärkeänä kohtaamista suomalaisten työmarkkinaosapuolten kanssa.

Esiin noussut työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on Pohjolassa ”rutiinia”, mutta sitä koskevaa uutta direktiiviä työnantajien eurotaso vastustaa ankarasti.

Delors huomautti, että nykyisessä tilanteessa myös sosiaalisen Euroopan olisi edettävä.

Keskusteluissa sivuttiin Delorsin seuraajanimitysprosessia ja mahdollista suomalaisen komissaarin valintaa. Mutta ei kuuminta kotimaista EU- kysymystämme.

Ahtisaari:

Meillähän keskustelut edelleen Suomen ja komission kesken jatkuvat, mitä tulee tähän kansalliseen tukipakettiin ja siinä mielessä hänellä ei voikaan mitään lopullista sanottavaa tässä kysymyksessä olla, eikä sitä paitsi olettaakaan, että hänellä olisi lopullista sanottavaa, koska keskustelua käydään vielä varsin pitkään heidän kanssaan(272).

Uutiset:

Sosiaalisen Euroopan kysymys meillä tuntuu kiteytyvän siihen, jos heittäydymme EU-seikkailuun, menetämmekö silloin korkean pohjoismaisen sosiaaliturvan, Delorsin näkökulmasta kykenemättömyys näistä sopimisessa laskee sosiaalista tasoa koko maan- osassa(273).

***

TV-uutiset 27.8.1994:

Ulkoministeri Heikki Haaviston mukaan Suomi ei voi hyväksyä EU:n kaavailemia kiristyksiä Suomen maatalouden tukipakettiin. EU-komission virkamiehet haluavat karsia Suomen esittämästä pohjoisen tuen alueesta 40 kuntaa. ... peltoala- ja asukastiheysehtojen tulkinnoissa on eroja(274).

Haavisto ei tällä kertaa enää kykene olemaan hienotunteinen EU:ta kohtaan vaan nimittelee komissiota ”teoriaherroiksi”, jotka luulevat tuntevansa Suomen olosuhteet suomalaista valmistelua paremmin(275).

Ainoastaan TV-Nytt on eritellyt tulkintaerimielisyyksien syitä televisiouutisissa. Juttu on ainoa, jossa valtiovallan edustaja avoimesti moittii EU:ta ja kyseenalaistaa sen uskottavuutta. Tähän mennessä valtiovalta on yrittänyt olla tekemättä sitä, vaikka näkemykset olisivat olleet kaukanakin esityksistä.

... tässä perspektiivissä (=kirjoittaja analysoi TV-kuvia ja lähetystä sekä näiden antamia vaikutelmia katsojalle) hyvien suhteiden vaaliminen EU:n kanssa häviää vaakakupissa viljelijän etujen ajamiselle(275-276).

TV-uutiset 8.9.1994:

Presidentti on kommentoinut suomalaisen EU-kannatuksen hiipumista. Ahtisaari uskoo epävarmuuden vaikuttavan viljelijöiden lisäksi myös muuhun väestöön(276).

Syyskuun alussa 1994 ilmestyi Helsingin Sanomien tilaama mielipidekysely, jossa EU-kannattajia oli ainoastaan kaksi prosenttia enemmän kuin vastustajia. Vastustajien määrä edelliseen kyselyyn nähden oli kasvanut 9 prosenttia(276-277).

***

TV-uutiset 9.9.1994 > Haavisto :

Vuoristotuen osalta maallikkokatsoja ei varmasti ymmärrä mitään hänen lausunnostaan, jossa tuki tullaan ”määrittelemään nyt teknisellä tasolla objektiivisten kriteerien mukaan”.

Pohjoisen tuen alue tai LFA-alue eivät kumpikaan kata koko Suomen peltopinta-alaa ja siirtymäkauden jälkeen 141-tukia on mahdollista maksaa vain vakavissa vaikeuksissa.

Haaviston käyttämä terminologia ei vedä yhteen noin seitsemän kuukautta jatkuneen prosessin jälkeen sitä, että tavoitteisiin nähden koko Suomea ei saatu pysyvästi maataloustukien piiriin(281).

***

Ongelmat kansallisen tukipaketin kanssa eivät päättyneet vielä tähänkään. Kansanäänestyksen alla ilmenee ongelmia niin sanottujen siirtymäkauden lisähintojen kanssa.

Asiasta syntyi julkisuudessa kohu, joka pakotti Suomen pyytämään, että komissio nyt virallisesti ja julkisesti vahvistaa Suomen esittämät tulkinnat.

Virallisesti asiaa ei aikataulujen vuoksi voitu sopia ennen kansan- äänestystä. Mutta hallitus haluaa katkaista huhuilta siivet mahdolli- simman tehokkaasti pyytämällä komissiolta julkista tukea(282).

TV-uutiset 14.10.1994, Risto Makkonen:

Kun Ilkka Ruuska (kansliapäällikkö) eilen YLE:n EU-keskustelussa sanoi, että ympäristötuista ja lisähinnoista ei ole sopimusta EU:n kanssa, oliko hän väärässä?

Pesälä:

Hän oli väärässä(283).

Kuvajakso paljastaa yksiselitteisesti, että ministeri (=Aho) on stressaantunut joutuessaan julkisesti valehtelemaan kameralla, koska totuuden julkisen myöntämisen seuraukset voisivat olla kohtalokkaat. Samalla myös ministerin komissiota kohtaan tuntema epäluottamus pysyy salassa.

Aho on muistelmissaan kertonut, että Pesälä uhkasi jopa erota virastaan, koska komission ylimmät virkamiehet olivat eri kannalla kuin alemmat eivätkä hyväksyneet alkuperäistä päätöstä, että valtaosa maatalouden siirtymäkauden tuesta maksettaisiin lisähintoina. Samoin hän peruutti osallistumisensa ministerineuvoston kokoukseen komissiota kohtaan tuntemansa epäluottamuksen takia(285).

***

YHTEENVETOA

Neuvottelunostalgiaa esiintyy vaiheessa, jossa media syyllistää valtiovaltaa maatalous-elinkeinon etujen ajamisesta muiden suomalaisten kustannuksella.

Suomen hyväksymistilaisuudessa ulkoministeri Haavistolle tuottaa vaikeuksia osoittaa suosiotaan saavutetulle tulokselle.

Koska EU:n nimissä esiintyviä toimijoita (= eri maat, komissio, ministerineuvosto, parlamentti) on monta, mielikuvaksi EU:sta neuvotteluosapuolena jää sekavuus.

Vaiheesta, jossa EU ei julkisesti kommentoi Suomen tulkintoja kansallisesta tukipaketista, saattoi jäädä mieleen myös EU:n ylimielisyys(286).

Varsinaisen neuvottelumaratonin aikana Suomi ei käytä julkisuutta neuvottelutavoitteidensa edistämiseen.

Suomi ei pysty pitämään neuvotteluprosessia koossa ilman yksityis- kohtien salaamista ja lopuksi suoraa valetta kohti kameraa.

Salaamiseen pakotti pelko sopimuksen kohtalosta kansanäänestyksessä. Jos Suomen edustajat olisivat avoimesti paljastaneet EU:ta kohtaan tuntemansa luottamuspulan ja sen, etteivät Etelä-Suomen kansalliset tuet ole pysyviä, jäsenyyssopimus ei todennäköisesti olisi mennyt kansanäänestyksessä läpi.

Vaietessaan EU-toimielinten tulkintaeroista ja neuvottelutuloksen vesitysyrityksistä, Suomi edistää käsitystä neuvottelujen oikeudenmukaisuudesta ja ylläpitää myönteistä mielikuvaa EU:sta(287).

... Tällä tavalla Suomen ja EU:n maine kytkeytyvät neuvotteluissa kiistatta yhteen. (..) Halu päästä jäseneksi vaatii Suomea olemaan aiheuttamatta julkisuudessa ongelmia jopa oman neuvottelijan maineensa ja jäsenyyskuvansa kustannuksella.

TÄMÄ ON esimerkki kymmenistä tekstikoosteista koskien EU:n rahoitusjäjestelmän uusimiseksi, mikä kaiken aikaa on sisältänyt myös halun saada aikaan EU-verotusta, muodossa tai toisessa, askel askeleelta edeten. Sain nämä tiedot esille koska seuraan Euroopan ja erityisesti Ranskan ja Englannin EU-kriittisiä analyysejä.

Ota yhteyttä jos haluat yli satasivuisen koosteen ja vertailla eri maiden kommentteja!

MAKOISIA LUKUHETKIÄ, VALITAN, ENGLANNIKSI KUN EN NÄITÄ JUURI NYT EHDI KÄÄNTÄÄ:

ANNEX III

Documents published in connection with the joint parliamentary meeting on the future of europe

4/5 December 2006 - Brussels

 

JOINT PARLIAMENTARY MEETING ON THE FUTURE OF THE EUROPEAN UNION, 4-5 December 2006/Brussels:

December 5 2006 Alain Lamassoure

REFORM OF THE OWN RESOURCES OF

THE EUROPEAN UNION

Report of the Working group of the Joint Parliamentary Meeting

on the Future of Europe of December 4/5

On the own resources of the Community budget, the European Parliament and the National Parliaments engaged in first exchanges already eighteen months ago. To date, all the national Parliaments took part in at least one of the four common working meetings, and 17 parliamentary assemblies announced their observation, either in writing, or at meetings organized by them with the rapporteur of the European Parliament.

In the working group of December 4, 27 participants took part in the debate. They represented 15 different parliamentary assemblies. It should be noted that both Chambers of the Czech and Italian Parliaments were represented, and that the President of the Parliament of the Portuguese Republic, Jaime Gama, took part in our work.

Of course, the range of opinions stated is very broad. Nevertheless, some common points emerged on the diagnosis, the calendar, and on some guiding principles. It is necessary to insist on the fact that at this stage, they are exchanges of views which do not engage any Parliament politically, nor any political party of a Member State. The very large majority of the political parties did not have an internal debate yet on this subject, and thus do not have a final position. And, naturally, such a reform can be decided only unanimously by the 27 governments, and will require the ratification of the 27 national Parliaments.

I - All the speakers share the diagnosis on the very serious defects of the current system of resources of the European Union, and on its consequences regarding the impossibility to finance major European policies.

The revision clause laid down in the last inter-institutional agreement must thus be made profitable to give to the Union a financing system that is simple, clear, transparent, equitable, and subject to perfectly democratic procedures. The general wish is to manage a political agreement in 2008-2009, for a phased introduction of the reform, at the latest since 2014.

II - On the guidelines which must be the basis and the framework of the reform, the discussion progressed much. Frequently quoted were:

- The “constitutional precondition”. It appears difficult to open an in-depth discussion on the financing of the Community policies, without first having clarified, in one way or another, the destiny of the project of the European Constitution. The needs of the Union depend on its competences.

- The maintenance of the discipline to which the European budget is subjected under the terms of the current treaties: obligation of budgetary balance, ceiling of the total amount, framework for the annual budget from a multi-annual point of view.

- The respect of the tax sovereignty of the Member States, which will retain their exclusive right to raise taxes.

- Tax neutrality, or principle of constancy: all things being equal, the transfer of a policy to the European level should not increase the total public expenditure, nor the tax pressure.

- The maintenance of the level of magnitude of the budget of the Union. The truth is that the opinions here are much contrasted, some insisting on the economic insignificance of a budget limited to 1 % of the GNI, others recommending the search for initial economies. But the margin between the current level of the budget 2007 (0,99 %) and the authorized ceiling (1,24 %) makes this debate theoretical for the next ten years.

- The fundamental political bond between the reform of the resources and the revision of the expenditure. The members of Parliament are clearly on the same line as the governments.

- Interest to continue economic policies supporting the maximum of growth, to increase the output of the GNI resource.

- Need for not penalizing the European companies, nor, more generally, economic actors compared to the rest of the world.

- Interest to resort to national taxes whose base is already, or could be, harmonized.

- Need for a progressive installation of any reform.

III - On the possible options, one could detect at least some tendencies.

1 - The quasi unanimous rejection of the creation of a directly affected new tax to the Union (“the European tax”). Some do not exclude this solution in the long term, but it seems useless or premature with almost all.

2 - Interest to preserve a “GNI resource”, at least for a time and as an element of a more complete system. But with the proviso of simplifying the current system considerably, in order to make it transparent and fair. And by making sure that serious technical uncertainties which periodically affect the evaluation of the GNI of certain Member States can be overcome.

3 - Among the existing national taxes, the VAT and the taxes related to environmental policies (eco-tax, CO2 emissions rights, taxes on kerosene) were most often quoted. Several speakers, of very diverse backgrounds, underline the interest in a combination of several taxes, of which a small part only could be assigned to the European budget: the cocktail could include, for example, a little CO2, a bit of VAT, a shade of GNI…

4 - The income tax of the companies was not defended. Its adversaries are generally in favour to encourage tax competition in Europe. The rapporteur pointed out that the harmonization of the basis of a tax does not prevent competition at all: on the contrary, it makes it transparent and honest, which is hardly the case today.

5 - Members of Parliament also evoked other tracks, such as taxation of the financial operations.

IV - Possible follow up:

Resulting from public interventions and private contacts, there is a great consensus to continue this joint work. The objective should be at least to manage to establish a common dossier about which all the Parliaments could have a say at the proper time.

Mr. Gama, President of the Portuguese Parliament, who took part in the working group, proposed to organize, within the COSAC framework, a conference of the chairmen of the committees on budget and finances of the national parliaments and the European Parliament, open also to other interested members. We could set up a united working group, which could meet two or three times in the first half of the next year, during the German presidency, to prepare this meeting. Under the only responsibility of its members, this group would prepare an analytical table of the technical characteristics, the financial output, the advantages and disadvantages of the possible options for the reform. Each institution would remain then free to make its deliberations and its choices, but at least everybody would work on the same basis - all enlightened by the same information and our common exchanges.

*****

EU TUO SUORAA PUTKEA PITKIN VALTASYSTEEMINSÄ

JA VIE POIS OMAMME,

KOSKAHAN TÄMÄ ALKAA KANSALLE MENNÄ PERILLE?

NYT SUOMI VIELÄ TAKAA TÄMÄN KAIKEN LOPETTAMALLA LÄÄNIT 1.1.2010 (EDUSKUNNAN PÄÄTÖS ÄÄNIN 88-63 UUTISEN LÖYDÄT TÄMÄN KIRJEEN LOPUSTA)

LISÄKSI UUSIN TIETO 16.11.:

Valtio lisännyt kuntien normiohjausta 2000-luvulla

  Normiohjausta ja kuntien velvoitteita on lisätty jälleen 2000-luvulla: Paras-lainsäädäntö on edellyttänyt kunnilta lukuisia pakollisia tehtävien ja hallinnon uudelleenjärjestelyjä, joiden toimeenpanon seurantaa varten on erilliset projektit.
Lue lisää > <http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;349;29161;156383>
***

 

Tätä kirjettä voi verrata aikaisempiin (= koskien valtion yhtiöiden myymistä, sairaalloisen yksityiskohtaisia direktiivejä) jotka alkavat muodostaa ”loogisen” kokonaisuuden eli jotakin, jota jotkut kutsuvat ”totalitääriseksi valtioksi” tai ”eurokommunismiksi”. Vertaa esim. miten systeemi pelaa selailemalla sivustoa www.kunnat.net !!!!! Jos kiinnostaa, niin voit pyytää minulta koko tekstin (=35 sivua)

Tässä tekstin runsaat kuusi ensimmäistä sivua (suurennokset /merkkaukset minun):

 

SISÄLLYS

1. Johdanto

2. Euroopan rakentaminen ja kumppanuus

3. Unionin prosessiin osallistumisen edistäminen

4. Yhteisön toiminnan tehostaminen

5. Valkoisen kirjan täytäntöönpano ja jatkotoimet

"On monia tavoitteita, joita emme voi saavuttaa yksin vaan ainoastaan yhdessä. Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja niiden alueet ja kunnat jakavat tehtävät keskenään."

EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea (www.cor.europa.eu ) CONST-IV-020 80. täysistunto 17.–18. kesäkuuta 2009 Alueiden komitean OMA-ALOITTEINEN LAUSUNTO aiheesta ALUEIDEN KOMITEAN VALKOINEN KIRJA MONITASOISESTA HALLINNOSTA

Valkoinen kirja heijastaa halua "rakentaa Eurooppaa kumppanuuden pohjalta", ja siinä asetetaan kaksi tärkeää strategista tavoitetta: osallistuminen Unionin prosessiin ja yhteisön toiminnan tehostaminen. Se, että Euroopan parlamentin vaalit kiinnostavat kansalaisia entistä vähemmän, vaikka Euroopan unionin jäsenyyden katsotaan tarjoavan keinon vastata globalisaation haasteisiin, antaa aiheen ottaa monitasoisen hallinnon periaatteet ja mekanismit uudelleen poliittisen toiminnan perustaksi.

ALUEIDEN KOMITEA

-

katsoo, että monitasoinen hallinto on unionin, jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallis- viranomaisten koordinoitua toimintaa, joka perustuu kumppanuuteen ja jolla pyritään muotoilemaan ja panemaan täytäntöön Euroopan unionin politiikkaa. Se johtaa eri tasojen vallankäyttäjien jaettuun vastuuseen ja perustuu demokraattisen legitimiteetin kaikkiin lähteisiin ja asianomaisten toimijoiden edustavuuteen.

-

suosittaa, että jokaiseen tärkeään yhteisön strategiseen uudistukseen liittyisi Euroopan komission ja alueiden komitean yhdessä laatima alueellinen toimintasuunnitelma, joka tarjoaisi poliittisia mekanismeja toimintalinjojen omaksumisen, toteuttamisen ja arvioimisen helpottamiseksi. Siihen sisältyisi myös hajautettua viestintää koskeva suunnitelma.

-

suosittaa ottamaan käyttöön asianmukaisia välineitä osallistavan demokratian tukemiseksi etenkin Lissabonin strategian, sosiaalisen toimintaohjelman ja Göteborgin strategian puitteissa sekä kehittämään paikallisen Agenda 21- toimintaohjelman tyyppisiä osallistavia ja kokonaisvaltaisia mekanismeja ja laatimaan siten pitkän aikavälin strategisia suunnitelmia.

-

suosittaa, että kumppanuuskäytäntöä vahvistetaan sekä vertikaalisesti alueviranomaisten, valtionhallinnon ja Euroopan unionin välillä että horisontaalisesti alueviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä etenkin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa.

-

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita uudistamaan avointa koordinointi- menetelmää, jotta se olisi aiempaa osallistavampi, kehittämällä yhdessä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa osallistavan hallinnon indikaattoreita ja alueellisia indikaattoreita.

-

suosittaa, että alueellisten vaikutusten analyysi muutetaan järjestelmälliseksi ottamalla asianomaiset eri toimijat mukaan jo poliittisen päätöksenteon varhaisessa vaiheessa, jotta ymmärretään yhteisön säädös- ja muiden ehdotusten taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset alue- ja paikallistasolla.

-

sitoutuu tekemään ehdotuksia tukeakseen Euroopan unionin tiettyjä toiminta-aloja, kuten kasvu- ja työllisyysstrategiaa, sosiaalista toimintaohjel- maa, kotouttamispolitiikkaa, innovaatiopolitiikkaa, koheesiopolitiikkaa, kestävää kehitystä ja pelastuspalveluja koskevien yhteisön aloitteiden kokeilua alue- ja paikallistasolla.

-

suosittaa, että perustetaan sellaisia eurooppalaisia alueellisia sopimuksia, joilla pystytään yhdistämään vapaaehtoispohjalta toimivaltaiset hallinnon eri tasot, jotta Euroopan unionin suurten tavoitteiden ja poliittisten painopisteiden toteuttamista voidaan mukauttaa kumppanuuspohjalta alue- ja paikallis- viranomaisten kanssa, ja kehottaa asiasta kiinnostuneita alue- ja paikallis- viranomaisia sitoutumaan tällaiseen prosessiin ja ilmoittamaan kiinnostuk- sestaan komitealle valkoisen kirjan täytäntöönpanosta käynnistetyn kuulemisen yhteydessä.

Esittelijät:

Luc Van den Brande (BE, PPE), Flaamilaisen parlamentin jäsen, alueiden komitean puheenjohtaja

Michel Delebarre (FR, PSE), Dunkerquen kaupunginjohtaja, alueiden komitean ensimmäinen varapuheenjohtaja

1. Johdanto

Hallintotapa on yksi tärkeimmistä tekijöistä Euroopan yhdentymisprosessin onnistumisen kannalta. Unioni on voimakas, sen toimielimet ovat legitiimejä ja politiikat tehokkaita ja sen kansalaiset tuntevat kuuluvansa siihen, jos sen hallintotapa takaa eri toimivaltatasojen välisen yhteistyön unionin ohjelman toteuttamiseksi ja maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi.

Valtion- ja hallitusten päämiehet esittivät alussa mainitun toteamuksen Berliinin julistuksessa

25. maaliskuuta 2007. Tunnustaessaan monitasoisen hallinnon merkityksen he vahvistivat alueiden komitean joitakin päiviä aikaisemmin Rooman julkilausumassa esittämän Eurooppa-näkemyksen ja -käsityksen2.

Nykyisin Euroopan unionin lähes 95 000 alue- ja paikallisyhteisöllä on suuri toimivalta keskeisillä aloilla, kuten koulutuksessa, ympäristöalalla, talouskehityksessä, aluesuunnittelussa, liikenteessä, julkisissa palveluissa ja sosiaalipolitiikassa, ja ne vaikuttavat osaltaan demokratian ja unionin kansalaisuuden toteutumiseen.

Sekä kansalaisläheisyys että alue- ja paikallishallinnon monimuotoisuus ovat unionille merkittäviä valtteja. Vaikka niiden roolin tunnustaminen unionin prosessissa on viime vuosina edistynyt huomattavasti, on vielä paljon tehtävää sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla.

Kehitys on asteittaista, mutta nyt on pyrittävä tarmokkaasti pääsemään eroon sellaisista hallintokulttuureista, jotka ovat meneillään olevien hallinnonhajauttamisprosessien esteenä.

Nykyinen maailmanlaajuinen kriisi korostaa hyvän hallintotavan merkitystä etenkin eurooppalaisella tasolla sekä sitä, että alue- ja paikallisviranomaisten tulee voida osallistua tiiviisti yhteisön strategioiden laadintaan ja toteutukseen, koska ne panevat täytäntöön lähes 70 prosenttia yhteisön lainsäädännöstä ja niillä on näin ollen olennainen rooli Euroopan talouden elvytyssuunnitelman

 

1

Rooman sopimusten allekirjoittamisen 50-vuotispäivän johdosta Berliinissä 25. maaliskuuta 2007 annettu julistus.

2

Alueiden komitean julkilausuma Euroopan puolesta, DI/CdR 55/2007 fin.

3

Alue- ja paikallisyhteisöt kattavat 16 % EU-27:n bruttokansantuotteesta, kolmasosan julkisista menoista, kaksi kolmasosaa julkisista investoinneista, 56 % julkisen sektorin työpaikoista (lukemat Dexia – http://www.dexia.be/fr/particulier/press/pressrelease20090205-localauthorities.htm)

4

toteuttamisessa. Lisäksi julkisen talouden tiukentuessa voi tulla esiin pyrkimyksiä yhteisten politiikkojen uudelleenkansallistamiseen ja varojen keskittämiseen, vaikka globalisaatio vahvistaa monitasoisen hallinnon tarkoituksenmukaisuutta.

Euroopan unionin valmiudet mukautua uuteen maailmanlaajuiseen tilanteeseen

riippuvat suuresti siitä, miten sen alueet pystyvät reagoimaan, toimimaan ja tekemään yhteistyötä.

Siksi on olennaisen tärkeää antaa Euroopan unionille hallintomalli, jossa otetaan huomioon seuraavat seikat:

•

Globalisaatio etenee, ja syntyy moninapainen maailma, joka määrittää Euroopan unionin kohtaamat haasteet.

•

Euroopan yhdentymiskehitys jatkuu, ja sillä pyritään poistamaan rajat, yhdistämään markkinat ja lähentämään kansalaisia unioniin kansallista itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ja identiteetit säilyttäen. Eurooppalaisen mallin varmistamiseksi ja kehittämiseksi on välttämätöntä poistaa kaksi globalisaation keskeistä uhkaa:

•

yhteiskuntien yhdenmukaistumisen vaara: on edistettävä monimuotoisuutta

•

vaara eriarvoisuuden lisääntymisestä jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden välillä: on puolustettava solidaarisuutta.

Alueiden komitean poliittinen aloite osuu Euroopan yhdentymisprosessin siirtymä- ja muutosvaiheeseen. Euroopan parlamentin vaalit ja uuden komission valitseminen, siirtyminen uuteen toimielinjärjestelmään, Euroopan unionin talousarvion uudelleenlaatiminen sekä maailmanlaajuisen kriisin suorat ja välilliset vaikutukset luovat uudet puitteet yhteisön seuraavien vuosien toiminnalle.

Seuraavien kuukausien aikana Euroopan unionin tulee määritellä, tarkistaa ja mukauttaa strategiansa maailmanlaajuisten haasteiden voittamiseksi sekä ottaa käyttöön uusia välineitä niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tämän uuden syklin tulee johtaa eurooppalaisen hallintotavan uuteen lähestymistapaan, joka näkyy sekä metodologiassa ja ehdotusten sisällössä että yhteisön toimien vaikutuksissa.

Monitasoinen hallinto palvelee itse asiassa Euroopan unionin keskeisiä poliittisia tavoitteita:

kansalaisten Eurooppaa, taloudellista kasvua ja yhteiskunnallista edistystä, kestävää kehitystä sekä Euroopan unionin roolia globaalina toimijana. Se vahvistaa Euroopan unionin demokraattista ulottuvuutta ja tehostaa sen prosesseja. Sitä ei kuitenkaan voida soveltaa kaikkiin unionin politiikkoihin, ja silloin kun sitä sovelletaan, se tapahtuu harvoin symmetrisesti tai yhtenäisesti.

Alueiden komitean toiminta ja sen antamat suositukset ovat nykyisten perussopimusten mukaisia, mutta niissä otetaan kuitenkin huomioon Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä odotettavissa olevat näkymät, jotka merkitsevät alueellisen ulottuvuuden ja etenkin alueellisen yhteenkuuluvuuden vakiinnuttamista osaksi Euroopan yhdentymisprosessia ja monitasoisen hallinnon mekanismien vahvistamista.

5

Todellisen monitasoisen hallinnon toteuttaminen Euroopassa on aina ollut alueiden komitean strategisena painopisteenä. Nykyään siitä on tullut hyvän eurooppalaisen hallintotavan edellytys.

Käsillä olevassa valkoisessa kirjassa tuodaan esiin kyseinen painotus, esitetään selkeitä poliittisia vaihtoehtoja eurooppalaisen hallintotavan parantamiseksi ja suositetaan erityisiä mekanismeja ja välineitä, joita olisi hyödynnettävä unionin päätöksentekoprosessin kaikissa vaiheissa. Siinä yksilöidään suuntaviivoja ja toimintalinjoja, joilla voidaan helpottaa yhteisön politiikkojen suunnittelua ja täytäntöönpanoa kansalaisten eduksi5, sitoudutaan kehittämään niitä ja esitetään esimerkkejä hallintovastuun jakamisesta.

Lisäksi valkoinen kirja on alueiden komitean ensimmäinen panos Eurooppa-neuvoston perustaman mietintäryhmän työhön, jonka tarkoituksena on auttaa unionia ennakoimaan pitkän aikavälin (2020–2030) ongelmia ja vastaamaan niihin tehokkaasti.

Lähtökohtana on 25. maaliskuuta 2007 annettu Berliinin julistus.

Valkoinen kirja on osa aktiivista politiikkaa Euroopan rakentamiseksi kumppanuuden pohjalta ja siinä asetetaan kaksi tärkeää strategista tavoitetta: osallistuminen unionin prosessiin ja yhteisön toiminnan tehostaminen. Se, että Euroopan parlamentin vaalit kiinnostavat kansalaisia entistä vähemmän, vaikka Euroopan unionin jäsenyyden katsotaan tarjoavan keinon vastata globalisaation haasteisiin, antaa aiheen ottaa monitasoisen hallinnon periaatteet ja mekanismit uudelleen poliittisen toiminnan perustaksi.

2. Euroopan rakentaminen ja kumppanuus

Euroopan unionin kyky täyttää tehtävänsä ja saavuttaa yhteiset tavoitteet riippuu sen organisaatiorakenteesta ja ennen kaikkea sen hallintotavasta. Kaikkien toimijoiden osallistuminen takaa yhteisön toiminnan legitimiteetin, tehokkuuden ja tunnettuuden. Ne voidaan varmistaa, mikäli alue- ja paikallisviranomaiset ovat todellisia kumppaneita eivätkä vain välittäjiä. Kumppanuus menee itse asiassa osallistumista ja kuulemista pidemmälle. Se edistää entistä dynaamisempaa toimintatapaa ja lisää eri toimijoiden vastuullisuutta.

Monitasoisen hallinnon haasteena onkin institutionaalisen ja kumppanuuteen perustuvan hallintotavan välinen täydentävyys ja yhteensovittaminen. Näin ollen on kannustettava ja vauhditettava Euroopan unionin poliittisen ja hallin- nollisen kulttuurin kehittämistä.

Unionin kansalaiset näyttävät toivovan sitä.

Mietinnössään "Hallintotapa ja kumppanuus kansallisella, alueellisella ja hankekohtaisella tasolla aluepolitiikan alalla", A60356/2008, 17.9.2008, Euroopan parlamentti "kehottaa alueiden komitea vahvistamaan toimiaan hallinnoinnin kehittämiseksi sekä määrällisesti että laadullisesti".

Tiedemaailma osallistui valkoisen kirjan laadintaan alueiden komitean työryhmien (www.cor.europa.eu/ateliers) välityksellä. Sitä laadittaessa järjestettiin myös tärkeimpien (=?) alue- ja paikallisviranomaisia edustavien eurooppalaisten järjestöjen alustava kuuleminen.

Euroopan parlamentin mietintö aiheesta "Hallintotapa ja kumppanuus valtiollisella, alueellisella ja hankekohtaisella tasolla aluepolitiikan alalla", A6-0356/2008.

I Kansalaiset ja hallintovastuun jakaminen: Eurobarometri-tutkimuksen tulokset7

•

Helmikuussa 2009 julkistettu Euroopan alue- ja paikallisviranomaisten roolia ja vaikutusta käsitellyt Eurobarometri-erityistutkimus numero 307 osoitti, että eurooppalaiset pitävät hallintovastuun jakamista luonnollisena. Noin 27 000 kansalaiselle 27 unionin jäsenvaltiossa syksyllä 2008 tehdyn kyselyn tulokset osoittavat, että kansalaisten mielestä kansallisen tason poliittiset edustajat, Euroopan parlamentin jäsenet sekä alue- ja paikallistason poliittiset edustajat pystyvät yhtä lailla puolustamaan heidän etujaan Euroopan tasolla. (Kansalaisista 29 % luottaa kansallisen tason poliittisiin edustajiin, 26 % Euroopan parlamentin jäseniin ja 21 % alue- ja paikallistason poliittisiin edustajiin.)

•

Tutkimus vahvistaa, että kansalaiset odottavat unionin ymmärtävän nykyistä paremmin heidän arkitodellisuuttaan ja tukeutuvan alue- ja paikallisvaltuutettujen toimintaan. Kansalaisista 59 % katsookin, että alue- ja paikallisviranomaisia ei oteta riittävästi huomioon unionin prosessissa.

•Tutkimus kertoo kansalaisten kiinnostuksesta alue- ja paikallisdemokratiaan, mitä osoittavat myös luottamuksesta alue- ja paikallisvaltuutettuihin kertovat lukemat (50 %) verrattuna luottamusta kotimaan hallitukseen (34 %) ja Euroopan unioniin (47 %) mittaaviin lukemiin.

•Eurobarometri-tutkimus kannustaa lopuksi ottamaan käyttöön hajautettuja viestintästrategioita. Eurooppalaisista 26 % katsoo, että alue- ja paikallisvaltuutetut ovat parhaassa asemassa selvittääkseen unionin politiikkojen vaikutusta heidän elämäänsä (28 % katsoo, että sopivimpia tähän tehtävään ovat valtakunnallisen tason poliittiset edustajat ja 21 %:n mukaan sopivimpia ovat Euroopan parlamentin jäsenet). Alueiden komitea katsoo, että monitasoinen hallinto on unionin, jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten koordinoitua toimintaa, joka perustuu kumppanuuteen ja jolla pyritään muotoilemaan ja panemaan täytäntöön Euroopan unionin politiikkaa. Se johtaa yhtenäisen lähestymistavan myötä eri tasojen vallankäyttäjien jaettuun vastuuseen ja perustuu demokraattisen legitimiteetin kaikkiin lähteisiin ja asianomaisten toimijoiden edustavuuteen. Se mahdollistaa eri hallintotasojen osallistumisen yhteisön politiikkojen ja lainsäädännön muotoiluun erilaisten mekanismien välityksellä (kuulemismenettelyt, alueelliset vaikutustenarvioinnit jne.).

Monitasoinen hallinto on dynaaminen prosessi, jolla on sekä horisontaalinen että vertikaalinen ulottuvuus. Se ei vapauta millään tavalla poliittisesta vastuusta, vaan päinvastoin edistää päätösten omaksumista ja yhteistä täytäntöönpanoa, jos mekanismit ja välineet ovat asianmukaiset ja jos niitä sovelletaan oikein. Monitasoinen hallinto tarjoaa näin ollen oikeudellisen välineen sijaan ennemminkin poliittiset toimintapuitteet, eikä sitä voida tarkastella vain toimivaltuuksien jaon kautta.

Eurobarometri: alueiden komitea: http://www.cor.europa.eu ja Euroopan komissio:

http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/eb_special_en.htm.

 

 

LÄÄNIT POIS:

 

11.11.2009 15:10 (Päivitetty 11.11.2009 15:31) STT

Nykyiset läänit lakkaavat olemasta ensi vuoden alusta. Eduskunta hyväksyi tänään valtion aluehallinnon uudistuksen äänin 88—63.

Uudistuksessa lääninhallitukset, työ- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistot kootaan kahden monialaisen viranomaisen alle.

Aluehallintovirastoja perustetaan kuusi. Niiden tehtävänä on edistää alueellista yhdenvertaisuutta hoitama lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia tulee 15. Niiden tehtävänä on edistää alueellista kehittämistä.

Hylkäämistä esittänyt oppositio katsoi, että uudistus on keskeneräinen ja johtaa alueellisen hallinnon epäselvempään ja kansalaisten näkökulmasta etäisempään rakenteeseen.

 

METSÄHALLITUKSEN SAATTAMINEN OSAKEYHTIÖKSI

Tällä kerralla voit VERTAILLA eri lehtien ja instanssien tapaa kertoa aiheesta, koosteessa on sekä historiaa että uutta tietoa asiasta.. Ja totta kai, EU:han se siellä taustalla häärii ... Jos jokin tekstiote alkaa kiinnostaa enemmän, niin voit pyytää minulta alkuperäisen kokonaisuudessaan ja/tai osiot 11/2-5

Valitsin lähteet umpimähkään netistä, eli parikymmentä ensimmäistä jotka teemalla tuli esiin.

Kun jokin lähdenumeroista puuttuu, niin se ei ole juuri lukemastasi otsakkeesta 1-5 kirjoittanut.

SISÄLTÖ (TUMMENNETTU ON MUKANA TÄSSÄ )

11/1 SYYNÄ EU

11/2 TIETOJA METSÄHALLITUKSESTA / VALTION LIIKELAITOKSISTA

11/3 ESITYKSET

11/4 VAARAT & KRITIIKKI

11/5 RATKAISUMALLIT

LÄHTEET (NUMEROSTA TUNNISTAT KIRJOITTAJAN )

1. = VIHREÄ LANKA (18.9.2009)

2. = SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO (Vihreässä langassa)

3. = KIRJALLINEN KYSYMYS/KIVIRANTA & VASTAUS / KORKEAOJA

4. = ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO (Jäsenkirje 5/2009)

5. = HALLITUKSEN ESITYS 2002 (HE 161/2002 VP)

6. = HALLITUKSEN ESITYS 2009 (HE 145/2009 )

7. = HELSINGIN SANOMAT (14.9.2009)

8. = KAUPPALEHTI (9.11.1996, sivu 11 )

9. = KILPAILUVIRASTO (Dnro 273/72/02 6.5.2002 VVmin Viite: Iaus.pyyntö 5.3.O2

10. = KUNTALIITON KYSELY LIIKELAITOKSISTA 2/2009

11. = LAPIN LIITON HALLITUS (§116 31.8.2009)

12. = LÄNSI-SAVO (16.10.09)

13. = METSÄAKATEMIA 24.9.2008

14. = MORENIA OY (1.3.2006/7)

15. = KESKISUOMALAINEN (19.10.09)

16. = SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO (15.10.09)

17. = SOSIAALIALA (=?) (15.4.09)

18. = VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO (Dnro 77/54//06 7.5.08)

19. = VALTIOVARAINMINISTERIÖ (6.3.09)

20. = YLE.MOBI (15.10.09)

 

11/1 SYYNÄ EU

1.

Metsähallituksen organisaatiota myllätään uusiksi syksyllä, koska Suomen nykyinen liikelaitosmalli on EU-säädösten vastainen. - Kun EU edellytti Iiikelaitosten muuttamista yhtiöiksi, tavoitteena on, että Iiikelaitoksilla ei olisi kilpailuetua yksityiseen sektoriin nähden. Erityisyhtiöllä vain kierrettäisiin EU:n linjauksia.

6.

Euroopan komissio antoi loppuvuodesta 2007 ratkaisun niin sanotussa Tieliikelaitos-tapauksessa. Komission mukaan liikelaitoksen konkurssisuoja ja tuloverokäytäntö olivat yhteismarkkinoille soveltumattomia. Tämän vuoksi valtiovarainministeriö asetti 18 päivänä maaliskuuta 2008 hankkeen selvittämään liikelaitosmallin soveltuvuutta sisämarkkinoille ja kartoittamaan mahdollisia uusia organisaatio- ja ohjausmalleja liikelaitosten toiminnan järjestämiseksi.

7.

Paraikaa on käynnissä valtiovarainministerin asettama hanke, jossa pohditaan valtion Iiikelaitosten kohtaloa. Liikelaitos on valtion viraston ja osakeyhtiön välimuoto, joka keksittiin, kun haluttiin pienentää ja tehostaa valtionhallintoa. Joukko virastoja muutettiin Iiikelaitoksiksi, mutta nyt EU:n kilpailulainsäädäntö tekee niiden aseman mahdottomaksi. Ne pitää joko palauttaa takaisin virastoiksi tai muuttaa yhtiöiksi.

10.

JULKI-työryhmän tausta

• Julkinen sektori harjoittaa elinkeinotoimintaa laaja-alaisesti

• Julkinen sektori muuttanut oman toimintansa liiketoiminnaksi esim. liikelaitostamisen tai yhtiöittämisen avulla

• Julkinen ja yksityinen elinkeinotoiminta kohtaavat yhtä useammin samoilla markkinoilla

• toiminnan harjoittamisen edellytysten ja lähtökohtien erilaisuudesta syntyy väistämättä ongelmia kilpailuneutraliteetin ja markkinoiden toimivuuteen liittyen

• EU:n perussopimuksen määräykset julkisten yritysten toiminnasta (esim. valtiontuen osalta)

Ehdotuksien aikataulutus ja vastuutaho

• Lain uudelleen arvioimisen tarvetta on vauhdittanut mm. komissiolle tehty kantelu kunnallisesta liikelaitoksesta (Palmia), vaikka jossakin kunnissa on jo oma-aloitteisesti käynnistetty työ liikelaitosten uudelleen arvioimiseksi

Yleistä

EY:n perustamissopimuksen 87 artikla ” jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan” Valtiontukisäännöksiä on sovellettava kaikkeen julkiseen tukea eli myös kuntien myöntämään tukeen. Valtiontukisääntöjen lähtökohtana yleisesti markkinaehtoisuus

Komission päätös Suomen Tieliikelaitokselle/Destialle K (2007) 6073 myöntämästä valtiontuesta

• Komissio katsoi, että Suomen myöntämä siirtymäkauden tuki, jonka tavoitteena oli helpottaa Tieliikelaitoksen sopeutumista uuteen kilpailuympäristöön, ei vääristänyt kilpailua kohtuuttomasti

• Kiellettyä valtiontukea oli liikelaitoksen konkurssisuoja ja poikkeava verokohtelu.

11.

Kysymys on EU:n kaupallista kilpailua koskeva direktiivin ja TEM:n vuonna 2007 asettaman työryhmän politiikka- linjausten ja suositusten täytäntöönpanosta.

Maa- ja metsätalousministeriössä Metsähallituksen organisaation muutosta valmistelevan virkamiehen mukaan Metsähallituksen osakeyhtiöittämisen syynä on kaksi asiaa:
- valtion liikelaitokset ovat erilaisen verotuskohtelun piirissä kuin yksityinen liike- toiminta eli yksityiset osakeyhtiöt.
- valtion liikelaitos, joka on valtion omistuksessa, ei voi tehdä konkurssia. Verotuskohtelu MMM:n mukaan voidaan muuttaa nykymallinkin puitteissa, mutta konkurssiin menomahdollisuutta ei. Muissa EU-maissa ei ole tunnistettu vastaavia ongelmia kuin Suomessa. Suomessakin tulisi voida tulkita nykyistä mallia että se täyttää EU-direktiivin vaatimukset.

12.

EU-komissio pitää julkisomisteisia liikelaitoksia reilun kilpailun vastaisina. Perusteita ovat erityisesti konkurssi- suoja ja veroedut.

13.

Näyttää selvältä, että nykyinen liikelaitosmalli ei voi jäädä voimaan, sillä tilanne, että liikelaitos ei voi mennä konkurssiin, ei komission mukaan täytä tasapuolisen kilpailun ehtoja. Myös lähes kaikissa muissa EU-maissa Metsähallitusta vastaava organisaatio on liiketoiminnan ja hallinnon sekamalli, joka ei voi mennä konkurssiin, joten Suomessa ei pitäisi tehdä hätiköityjä ratkaisuja.

15.

Syy muutokseen on se, että valtion nykymuotoiset liikelaitokset eivät sovi EU:n kilpailulainsäädännön puitteisiin. EU:n komissio pitää kiellettynä valtion liikelaitosten nauttimaa konkurssisuojaa ja poikkeavaa verokohtelua. Tieliikelaitos on jo muutettu EU-vaatimusten mukaisesti valtion omistamaksi osakeyhtiöksi. Se tunnetaan Destiana, joka jo vajaan kahden toimintavuotensa aikana on ehtinyt nousta esiin hämärissä yhteyksissä.

16.

Työryhmän esityksen kuuleminen toteutetaan netissä heti, kun se on saatu valmiiksi. Metsähallitus yhtiöitetään EU:n kilpailulainsäädännön vuoksi. Lähde: YLE Lappi 15.10.2009

17.

Viime vuosina ovat yhä useammin nousseet esiin kilpailuneutraliteettiongelmat, kun julkinen sektori harjoittaa elinkeinotoimintaa samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa. EU:n komissio on jo vuonna 2007 antanut Suomelle osoitetun päätöksen, jossa se katsoo, että valtion Iiikelaitoksen konkurssisuoja ja poikkeava verokohtelu yksityisiin yrityksiin verrattuna on kiellettyä valtiontukea.

19.

Liikelaitosmallin uudistamiseen lähdettiin, kun komissio teki joulukuussa 2007 päätöksen, jonka mukaan Tieliikelaitoksen organisaatiomalli ei sovellu yhteismarkkinoille. Komissio piti kiellettynä valtiontukena liikelaitoksen konkurssisuojaa ja kilpailijoista poikkeavaa verokohtelua. Ilmailulaitoksen ja Luotsausliikelaitoksen toimintatavat ovat komission käsiteltävinä kilpailijoiden kantelujen johdosta.

20.

EU haluaa eroon Metsähallituksen kaltaisista Iiikelaitoksista, koska ne eivät voi mennä konkurssiin. Se katsotaan EU:ssa epäreiluksi kilpailuksi.

***

PS. Katso myös sivulle www.suomenpuolesta.fi !

VERTAA NÄITÄ KAHTA TAPAA KERTOA MISSÄ MENNÄÄN:

1. SUOMEN (JA MUUN VIRALLISEN EUROOPAN) TAPA

- Irlanti hyväksyi kansanäänestyksessään Lissabonin sopimuksen ja nyt puuttuu

enää Tsekin presidentti Klausin allekirjoitus

- Stubb: ”Nyt olisi jo presidentti Klausin aika lakata ...” (en muista sanatarkalleen)

2. MINUN JA SUUREN EUROOPPALAISEN ENEMMISTÖN TAPA

- EU satsasi miljoonia euroja ja paljon painostusta saadakseen ensinnäkin aikaan uuden kansanäänestyksen, kun huomasivat, ettei tilanne muuten etene.

- Irlanti sai eirtyislupauksia, joiden vedenpitävyydestä kiistellään (www.openeurope.org)

- Tsekin presidentti on hahmotellut vaihtoehdon EU:n linjanvedoille (www.freeeurope.info ). Hänen puheensa parlamentille löytyy tältä sivulta numerolla

- Saksa kävi läpi pitkällisen tarkastelun perustuslakituomioistuimessaan

- Jo 57% jätti äänestämättä EU-vaaleissa (kuva: www.merjarenvall.blogspot.com )

mikä kertoo siitä että Euroopassa kiehuu pinnan alla ja paljon on tekeillä ja pohdin- nan alla (katso uskomatonta englantilaista tiedon aarrearkkua osoitteessa www.brugesgroup.com )

ERO TIEDONVÄLITYKSESSÄ ON HUIKEA!

YLLÄ MAINITTU SAKSAN LAINOPILLINEN LISSABON-SOPIMUKSEN TARKASTELU (150 sivua) TUOTTI LYHYESTI SANOTTUNA TÄLLAISEN TULOKSEN

(vähän helpompilukuinen englanninkielinen lehdistötiedote nr 79/2009 30.06.2009 löytyy sivulta http://www.bundesverfkssungsgericht.de/en/press/bvgO9•072en.html)

Saksassa tutkittiin demokraattisten systeemien mahdollisuutta toimia, eli EU-lainsäädännön ja erityisesti Lissabon-sopimuksen suhdetta Saksan perustuslakiin.
Tuomioistuin kiinnitti useissa kohdissa huomiota tällaisiin seikkoihin:

1. Se toteaa Lissabon-sopimuksen johtavan liittovaltioon, koska se varoittaa että ”sellainen kehitys edellyttäisi Saksalta uuden perustuslain luomista”. SUOMI NÄPERTÄÄ PERUSTUSLAKINSA KANSSA, MUTTA MILLAISIN TAVOITTEIN ?

JACOB SÖDERMAN JA ALLAN ROSAS OVAT VAATINEET ETTÄ SUOMESSAKIN

TUTKITTAISIIN LISSABON-SOPIMUKSEN VAIKUTUKSET SUOMEN PERUSTUS- LAKIIN! MAHTOIKOHAN JOKU KUUNNELLA?

2. Tuomioistuin muistuttaa EU:ta siitä, että se miten pitkälle perustavaa laatua olevien päätösten tekemisessä voidaan mennä ”on niiden kansallisten perustuslaillisten elinten käsissä, jotka edustavat kutakin kansaa, mikä puolestaan tulee EU:ssa taata”. SIIS SITÄ EI OLE TAATTU, VAIN NE MAAT JOTKA SITÄ NYT VAATIVAT SAAVAT SEN TAATTUA!

3. Tuomioistuin siis että ”Saksan oman demokraattisen päätöksenteon yli ei saa ajaa”. Toisin sanoen ”sopimuksen hyväksymistä ei saa toteuttaa sellaisella tavalla, että jäsenvaltioilla ei ole tarpeeksi suurta liikkumatilaa taloudellisten, kulttuuri- ja sosiaalisen elämän edellytyksien muodostamiseen”.

4. Viimeksi mainitut ”koskevat erityisesti rikoslainsäädännön hallintoa, poliisimonopolia, armeijaa ja voimankäyttöä, perustavaa laatua olevia tulo- ja kulutusveroja, sosiaalipolitiikan muodostamista, tärkeitä kulttuuripäätöksiä

(koulu, koulutus), median hallinta sekä uskonnollisten liikkeiden ohjaus”.

SIIS NÄMÄ ASIAT OVAT UHATTUNA! JA LUKUISAT VIIME AIKOJEN DIREKTIIVIT OVATKIN JUURI KÄSITELLEET NÄITÄ ASIOITA

5. Näin ollen ”Lissabon-sopimusta ei tule ottaa käyttöön/voimaan (”deposited”) niin kauan kunnes takeet Saksan riittävälle osallistumiselle päätöksen tekoon, Saksan perustuslain mukaisesti, ovat voimassa. VOIKO SEN SELKEÄMMIN SANOA?

VAAN MITÄ SIIS TEKEE SUOMI, muuta paitsi ilakoi Irlannin kansanäänestyksestä?

Tällä kertaa ensin ajankohtainen teksti Taloussanomista (= todella lukemisen arvoinen nettilehti! ). Luettuasi sen voit verrata sitä otteeseen, joka oli jo Eurootikko numero kolmosessa keväällä. EI SANAAKAAN MISSÄÄN SIITÄ, MITÄ EU ASIASSA AJAA! HYVÄ ETTÄ EDES TALOUSSANOMAT KERTOO ASIASTA !!!

LEHTIARTIKKELI

http://www.taloussanomat.fl/tietoliikenne/2009/08/1 4/suomi•yhteisty...
Heidi Vaalisto 14.8.2009

Suomi yhteistyöhön Naton tietoturvaosaajien kanssa

Suomi alkaa osallistua Tallinnassa sijaitsevan Naton tietoverkkoturvallisuuden
osaamiskeskuksen hankkeisiin.

Yhteistyön käynnistäminen puolustusliitto Naton osaamiskeskuksen kanssa oli tänään esillä presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan istunnossa. Kokouksessa puollettiin yhteistyön käynnistämistä.

Nato perusti tietoverkkoturvallisuuteen erikoistuneen osaamiskeskuksen
Viroon vuosi sitten. Keskus tutkii avoimen internetin yli tapahtuvaa tietoliikennettä. Tallinnan osaamiskeskus työllistää nykyisin parikymmentä henkeä. Näistä puolet on virolaisia.

Keskusta rahoittavat Viro, Latvia, Liettua, Saksa, Italia, Slovakia ja Espanja.

Tallinnan osaamiskeskus ehdotti Suomelle yhteistyön käynnistämistä.
Puolustusministeriön vanhempi osastoesiupseeri Olli Peltonen sanoo, että Suomi voi
tulevaisuudessa osallistua osaamiskeskuksen erilaisiin hankkeisiin ja vaihtaa tietoa
tietoturvakysymyksistä.
— Meillä on paljon osaamista tältä alueelta. Yhteistyö voi olla meille myös viennin edistämistä.

Natolla on 12 osaamiskeskusta en jäsenmaissa. Tallinnan keskus on Naton ainoa tietoturvallisuuteen erikoistunut keskus. Nato perusti osaamiskeskuksen viime vuonna Viroon, sillä vuoden 2007 verkkohyökkäykset toivat maahan paljon alan osaamista.

OTE EUROOTIKKO KOLMOSESTA

Miten kahdella direktiivillä voikin olla niin samanhenkinen sisältö! Ne ovat:

”Euroopan unionin ja Pohjois-Atlantin Liiton välinen sopimus tietoturvallisuudesta
(22003A0327(O1) )

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi Euroopan yhteisön paikkatietoinfra- struktuurin (lyhennettynä INSPIRE) perustamisesta ( 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007).

Koko tekstit löytyvät kotisivultani. Jaa että europarlamentti jotain oikein päättää? Tai Suomen eduskunta? JA MITÄ NÄILLÄ TIEDOILLA SITTEN TEHDÄÄN JA KUKA TEKEE?

I Ensin mainitussa sanotaan muun muassa että :

Nato ja EU ovat yhtä mieltä siltä, että (---) tunnustavat, että täysipainoinen ja tehokas neuvonpito ja yhteistyö voi edellyttää EU:n ja Naton turvaluokiteltujen tietojen ja aineiston saamista käyttöön sekä turvaluokiteltujen tietojen ja niihin liittyvän aineiston vaihtoa EU:n ja Naton kesken,

6 artikla
Kukin tämän sopimuksen 3 artiklassa mainittu osapuolten taho perustaa turvaorganisaation ja laati turvaohjelmia, jotka perustuvat sellaisiin perusperiaatteisiin ja turvallisuutta koskeviin vähimmäisvaatimuksiin, joita noudatetaan 11 ja 12 artiklan mukaisesti luotavissa osapuolten turvallisuusjärjestelyissä, jotta varmistetaan, että tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin turvaluokiteltuihin tietoihin tai aineistoon sovelletaan samantasoista suojaa.

12 artikla
Turvallisuusjärjestelyjensä laatimista varten neuvoston pääsihteeristön turvallisuus- yksikkö, Euroopan komission turvallisuusyksikkö ja Naton turvallisuusyksikkö sopivat tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien turvaluokiteltujen tietojen ja aineiston vastavuoroista suojelua koskevista normeista. Naton osalta nämä normit hyväksyy Naton turvallisuuskomitea. EU:n osalta ne hyväksyy neuvoston turvallisuuskomitea

Luulin pitäväni lomaa koko heinäkuun, mutten malttanut olla kirjoittamatta tätä, kun niin mielenkiintoista asiaa ilmaantui mediaan!

Monen mutkan kautta satuin saamaan luettavakseni Berliinissä asuvan vapaan toimittajan, Pertti Rönkön kolumnin, joka oli julkaistu Satakunnan Kansassa 5.7.09.

Kuten olen aikaisemmin eri yhteyksissä maininnut, ei sen paremmin suomalainen kuin eurooppalainenkaan media kovin helposti välitä EU:n koko kuvaa. Saksan perustuslakipohdinnasta on vaiettu lähes totaalisesti. Englannissa puhutaan vain hallitsevan eliitin vastoinkäymisistä, mutta ei mainita sitä miten itsenäisyyspuolue (UKIP) sai murskavoiton EU-vaaleissa. Suomen vaalivalvojaisissa ei pienryhmiä vaivauduttu edes tuomaan tv-ruudun tilastokuvaan! Listaa voisi jatkaa pitkään.

Tästä syystä se, että kolumni edes julkaistiin, tuntuu suorastaan vallankumoukselliselta! Tallensin tämän aivan loistavan tekstin, joka vastaa täysin Euroopan kriittisen median analyysiä, luettavaksenne, kirjoittajan luvalla ( tekstin sommittelu, lauseiden esiin merkkaus sekä sisennetyt kommentit omiani ):

Saksa näytti EU:lle kaapin paikan

Saksan perustuslakituomioistuin tarttui monien Lissabon sopimusta koskeneiden kanteiden johdosta härkää sarvista ja päätti, että niin kauan kun EU ei ole liittovaltio, niin valta kuuluu myös EU-asioissa Saksan kansalle.

Tähän me Suomessakin olemme demokratiamme perustaneet.

Jos EU:sta taas halutaan liittovaltiota, niin siinäkin tapauksessa valinta on kansan käsissä, sillä perustuslakituomioistuimen mukaan Saksan nykyinen, itsenäisen valtion takaava perustuslaki voidaan kumota vain, jos kansa sitä haluaa eli kansanäänestyksellä.

Kun Suomessa (ja monessa muussa EU-maassa) tänään ehdottaa kansanäänestystä, niin valtaapitävät esittävät massiivista vastarintaa.

Suomessa on toisaalta käynnissä kipakka ja jatkuva väittely oikeuslaitoksemme toimivuudesta ja vastuualueista.

Saksan korkeimmat tuomarit asettuivat selkeästi kansallisen itsemääräämisoikeuden puolelle Brysselin valtapyrkimyksiä ja niitä kritiikittömästi tukevan saksalaisen politiikan päävirtaa vastaan.

Vaan mitä tekevät esim. suomalaiset tuomarit, kun koko juristikunta halutaan sisällyttää EU-systeemiin. Tässä ote sisäasiainministeriön tavoitteista viestinä Tukholmaan:

Kaikkien oikeusalan toimijoiden, myös hallintotuomioistuin- ten henkilöstön, koulutusta olisi lisättävä ja siitä olisi tehtävä säännöllistä. Ennen monivuotisen ohjelman loppua olisi pyrittävä varmistamaan, että kaikille uusille tuomareille ja syyttäjille annetaan järjestelmällisesti eurooppalaista koulutusta jossakin opinto-ohjelman vaiheessa. Tavoitteena on, että vähintään puolet kaikista EU:ssa toimivista tuomareista ja syyttäjistä olisi osallistunut joko eurooppalaiseen koulutukseen tai vaihto-ohjelmaan jonkin toisen jäsenvaltion kanssa. Vastuu koulutuksesta on ensisijaisesti jäsenvaltioilla, ja ne saavat EU:lta taloudellista tukea. Euroopan juridista koulutusverkostoa (EJTN) olisi vahvistettava, sen rakennetta olisi parannettava ja sille olisi myönnettävä taloudelliset resurssit, joilla varmistetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Lisäksi olisi kehitettävä että opiskeluohjelmia (verkko-oppiminen) ja yhteisiä koulutuksen apuvälineitä, joiden avulla pyritään antamaan oikeusalan ammattilaisille tietoa EU:n toimintatavoista (yhteydenpito yhteisöjen tuomioistuimen kanssa, vastavuoroiseen tunnustamiseen ja oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvien välineiden käyttö, vertaileva oikeustiede jne.).

Perustuslakituomarit eivät ole antaneet koskaan Saksan historiassa johtaville poliitikoille ja koko kansanedustuslaitokselle näin läjähtävää korvapuustia. Posket kuumottavat niin liittokanslerinvirastossa kuin liittopäivillä ja osavaltioita edustavassa liittoneuvostossa.

Tehkäämme samoin!

Onhan Saksassa, kuten monissa muissakin maissa, tullut maan tavaksi, että ministerit käyttävät valtaa ministerineuvostossa ja liittokansleri huippukokouksessa ilman, että kansanedustajat olisivat osallistuneet päätöksentekoon.

Suomessa väittävät että kansanedustuslaitoksemme toimii hyvin tästä huolimatta. Mutta puskaradio kertoo toista.

Kansanedustajien kumileimasimen rooli siirtyy nyt Saksassa historiaan. Perustuslakituomarit palauttivat vastuun ja velvollisuudet takaisin parlamentille ja elintärkeissä asioissa kansan- äänestyksen muodossa suoraan kansalle. Marssijärjestys tuli selväksi: EU saa päättää mitä haluaa, mutta Saksa a ja saksalaisia päätökset eivät koske, ellei asiaa ole hyväksytty sitä ennen liittopäivillä ja tarvittaessa myös liittoneuvostossa. Hallitus ja ministerit saavat vääntää nimensä papereihin vasta kansallisen päätöksenteon jälkeen.

Perustuslakituomarit antoivat huutia myös EU-tuomioistuimelle. He päättivät , että voivat alistaa halutessaan minkä tahansa EU-tuomion omaan käsittelyynsä. Myös tavallisille kansalaisille raivattiin uusi valitustie. He voivat vaatia perustuslakituomioistuinta käsittelemään minkä tahansa EU-päätöksen jos epäilevät, että se rikkoo Saksan perustuslakia.

Haaveitako vain Suomessa ?!

Saksalaistuomarit sysäsivät liikkeelle poliittisen tsunamin, minkä vaikutukset ulottuvat parhaillaan järjestäytyvän EU-parlamentin ja kohta uudelleen valittavan komission toimintaan. Ensimmäiset protestit ovat jo tulleet.

Saksan perustuslakituomioistuimen 147-sivuinen linjanveto sopii kesälukemistoksi myös kansallisen itsemääräämisoikeuden katoamisesta huolestuneille suomalaispoliitikoille.

***

Päätösteksti löytyy osoitteesta: http://www.bundesverfassungsgericht.de/entscheidungen/es20090630_2bve000208.html

***

 

VAIHDAN TÄMÄN TEkSTIN AJANKOHTAI- SEMPAAN KOOSTEESEEN LÄHIAIKOINA

SILLÄ VÄLIN PIENI OTE AIKAISEMMASTA 74-SIVUISESTA:

Tällä kertaa tuon luettavaksenne EU-parlamentin IND/DEM-ryhmän

(Independence/Democracy Group www.indemgroup.org )

julkaiseman EUWatch - julkaisun numeron (5/6 2008), jossa teemana EU:n puolustuspolitiikka ja NATO-kysymys. MIKÄ UPEA TIETOPAKETTI (74 sivua)

VERTAA LUKEMAASI SIIHEN MITÄ MEILLÄ ASIASTA KERROTAAN !!!

Minulla ei ole ollut aikaa kääntää tekstiä, mutta käsittelin vähän sitä ja poimin siitä keskeisiä väittämät esiin. Ne vastaavat hyvin laajalti Euroopassa käytävää kriittistä EU-keskustelua ja sen sisältöä.

Aluksi johdantona oleva teksti:

Dear “EUWatch” reader,

As the Irish referendum on the Lisbon Treaty comes closer, some Irish citizens

might be asking about the Treaty’s impact on the European Security and

Defence Policy (ESDP), in particular with regard to the specific interest of the

neutral, so called “non-aligned” Member States of the Union. Through new “armament”, “solidarity” and “mutual assistance” clauses, “permanent structured cooperation” among Member States, and enlarged so-called “Petersberg tasks”, among others, the Treaty of Lisbon may give a “massive boost to the EU’s defence ambitions” (Geoffrey van Orden) and have “a dramatic impact in the field of common foreign and security policy” (Andrew Duff). Our contributions analyse the Lisbon Treaty’s respective provisions and their possible impact on the ESDP, also highlighting the sensitive positions of the non-aligned Member States. Current problems of the ESDP and its relations to other defence alliances are critically analysed, outlining possible solutions for the establishment of a genuine European defence alliance. Further to these and as a follow-up to the previous issue, the principle of primacy of EU law with particular regard to the Charter of Fundamental Rights is subject of a detailed scrutiny. Hoping that you will enjoy reading our contributions and looking forward to receiving your feedback, we remain, Yours faithfully, Klaus Heeger Karoly Lorant , Chief Editors

 

Kävin kaupassa ja ihastuin punaiseen autoon jolla on hieno sisustus ja upea design.

Mutta sitten myyjä kertoi että autossa ei lainkaan ole jarruja. Eihän siinä sitten tietenkään kauppoja syntynyt.

EU-vaaliehdokkaat lupaavat aina työskennellä sisustusasioiden parissa mutta jarruja vaativat Euroopan kriittiset ryhmät ja yksinomaan EU:n myötä syntyneet itsenäisyys- liikkeet (Englanti, Ranska, Hollanti, Irlanti, Ruotsi, Viro, Suomi) ovat nyt alkaneet koota voimiaan ja asettavat tästä eteenpäin ehdokkaita europarlamenttivaaleissa aina niin kauan kuin tarve vaatii. Tämä tulee ensi kertaa aikoihin nostamaan vaaliaktiivisuutta.

EU-maiden kansalaiset ovat alkaneet saada tarpeekseen siitä että EU:ta markkinoi- daan sisustuksen ja designin avulla (eli jotkut yksittäiset kysymykset ovat onnistu- neet) mutta samalla jarruista ei ole tietoakaan eli meillä on nyt 17.069 EU-lakia voimassa ja 1.355 tekeillä (Lähde EU:n oma EurLex 8.5.09).

Mutta kun tätä taas ei kansalaisille kerrota, vaan käynnistetään mukamas-keskusteluja siinä vaiheessa kun direktiivit on jo valmiiseen muotoon saatettu keskimäärin kolme vuotta aiemmin! Viimeinen pisara on ollut Lissabon-sopimus, joka lyö lukkoon Nato-jäsenyyden, EU:n presidentin valitsemisen kalliine henkilökuntineen sekä edustustot ympäri maailmaa. Kuinka sattuukaan että juuri unionin ulkosuhteet loistavat ykkösenä unionin petosten listalla. Näistä miljardien hävikeistä vain noin 15% saadaan palautettua. Ja petosten tutkimusyksikkö OLAF on itse jatkuvan tark- kailun alla samasta syystä! Lissabon-sopimus on edelleen luonteeltaan perustuslaki ja se antaa erittäin salakavalla tavalla komissiolle ja erityisesti neuvostolle valtaa tehdä muutoksia perussopimuksiin ja muuhun lainsäädäntöön, siis ohi parlamen- taarikkojen, joilla nyt pitäisi ”olla enemmän valtaa”.
Tosiasia on että EU on vuodesta 1995 järjestelmällisesti ottanut valtaa itselleen

On selvää että EU jo tällä määrällä lainsäädäntöä vaikuttaa myös kunnallisella tasolla. Mistä syystä te luulitte että kuntaliitokset tehtiin? Taloudellisista syistä? Kyllä

ne syyt löytyvät siitä että haluttiin suurempia yksiköitä jotta rahavaroja saadaan paremmin junailtua EU:sta Suomeen. Mutta, millä hinnalla tämä tehdään, kun samalla myös kunnallinen toiminta tulee ohjautumaan Brysselistä käsin!

Hintaa tälle seikkailulle kertyy siis kosolti enemmän kuin mitä julkisuudessa annetaan ymmärtää. Suomi on yhä suurempi nettomaksaja (= kun avustukset vähennetty), tällä hetkellä noin 460 miljoonaa vuosittain. Summasta puuttuu valtion ja yritysten EU-kustannukset (haastattelemani yrittäjät puhuvat alasta riippuen 50-75% lisäkustan-nuksista!), tullimaksut ja esimerkiksi europarlamentaarikkokustannukset.

Viimeksi mainittuja on Ranskan veronmaksajain keskusliitto ynnännyt ja päätynyt summaan noin 100.000 euroa per meppi vuonna 2008 (Liitto on myös todennut että 100% (!) maan verovaroista menee muuhun kuin yhteiskunnan rakentamiseen, eli lainojen peittoamiseen. On levottomia aikoja tulossa Eurooppaan ... ).

Muita kustannuksia laskeskellaan parhaillaan kuumeisesti Ranskassa, Hollannissa ja Englannissa jotta saadaan todelliset EU-kustannukset selville. Vaan tähänpä ei Suomi tunnu kykenevän!

Se mikä todella tänään yhdistää Euroopan kansoja on vahva EU-kriittisyys ja EU-vastaisuus. Me emme suostu ajamaan jarrutonta autoa. Tässä kansainvälisessä yhteistyössä on antoisaa olla mukana!

 

Hei,

Katselin juuri EU- Iainsäädäntöluetteloa (EUR-Lex /8.5.09) ja laitoin listan suuruus- järjestykseen sen mukaan miten paljon lainsäädäntöä EU:n toimivaltaan liittyy + paljonko sitä on valmisteilla, siis asiakirjojen määrä yhteensä.

VOIDAAN SYYLLÄ KYSYÄ KETKÄ SUOMALAISISTA POLIITIKOISTA JA/TAI KANSALAISISTA YLEENSÄ MITÄÄN NÄIDEN KAIKKIEN SISÄLLÖSTÄ TIETÄVÄT!

Voimassa olevien + valmisteilla olevien määrä on: 17.069 + 1.355 = 18.424 Tässä siis suuruusjärjestyksessä ja koon mukaan ryhmiteltyinä. Väliin olen laittanut muutaman mielestäni keskeisen kommentin.

1 Ulkosuhteet 3.128 + 412 = 3.540
2 Maatalous 3.049 + 110 = 3.159

Vertailun vuoksi voi todeta, että EU:n rahallisten petosten määrä (vähintään 1-2 miljardia ja joskus jopa 10 miljardia, kun unionin budjetti on suuruusluokkaa 100 miljardia; takaisin saadaan noin 15%) on tämän näköistä, myös suuruusjärjestyksessä:

1. Ulkosuhteet (= Euroopan ulkopuolella; lähes 6 kertaa suurempi

kuin nro 2!)

2. Tilastotoiminta (EUROSTAT-skandaali)

3. Unionin laajentuminen (= valmistelu ja valmistelulainat!)

4. Humanitäärinen apu (= valtioiden omien avustusohjelmien lisäksi!)

5. Työllisyys ja sosiaalipolitiikka

6. Tutkimus (= kyseenalaisia projekteja)

Vastaava lista taloudellisten ”asiattomuuksien” osalta on lähes samanlainen (takaisin saadaan runsaat 30%):

1. Tilastotoiminta (vain hieman suurempi kuin nro 2)

2. Ulkosuhteet

3. Maanviljely ja maaseudun kehitys

4. Humanitäärinen apu

5. Työllisyys ja sosiaalipolitiikka

6. Koulutus ja kulttuuri

Tähän voidaan lisätä että14 vuotena peräkkäin unionin tilintarkastajat eivät ole kokonaan hyväksyneet unionin tilinpäätöstä!

3 Kilpailupolitiikka 1.649 + 5 = 1.654
4 Teollisuuspolitiikka ja sisämarkkinat 1.395 + 119 = 1.514
5 Ympäristö, kuluttajat ja terveydensuojelu 1.122 + 139 = 1.261
6 Yleiset sekä varainhoitoa ja toimielimiä koskevat asiat 1.091 + 60 = 1.151

7 Tulliliitto ja tavaroiden vapaa Iiikkuvuus 856 + 39 = 895

8 Kalastus 786 + 38 = 824

9 Liikenne 604 + 93 = 697

10 Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue 526 + 114 = 640

11 Työvoiman vapaa Iiikkuvuus ja sosiaalipolitiikka 440 + 39 = 479

12 Talous- ja rahapolitiikka sekä pääoman vapaa Iiikkuvuus 387 + 24 = 411

13 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka 401 + 10 = 411

14 Tiede, informaatio, koulutus ja kulttuuri 381 + 23 = 404

15 Aluepolitiikka ja rakenteellisten välineiden yhteensovittam. 370 + 18 = 388

16 Energia 347 + 29 = 376

17 Sijoittautumisoikeus ja palvelujen tarjoamisen vapaus 235 + 18 = 253

18 Verotus 173 + 41 = 214

19 Yritysoikeus 111 + 22 = 133

Mutta, jo vähintään 50% yrityksiä koskevasta lainsäädännöstä tulee jo EU:sta, mikä aiheuttaa kustannuksia. Näitä ja jäsenvaltioiden todellisia kustannuksia on alettu laskeskella Ranskassa, Hollannissa ja Englannissa. Entä Suomessa?

20 Kansalaisten Eurooppa 18 + 2 = 20

Vaikuttaa pieneltä, mutta esim. EU-vaaleihin satsataan noin 15, 4 miljoonaa. Ja Meppien sauna+ uima-allas + kuntosalisysteemiin erinäisiä miljoonia ja ...

IHAN TOTTA, MITEN VOI DEMOKRATIA TÄLLAISESSA HULLUNMYLLYSSÄ TOTEUTUA? Eihän eduskunta muuta ehdi kuin toimia kumileimasimena, eikä siihen auta Esko Antolan mainitsema eduskunnan tiedotus- ja systeemi! Tiedotus ei vielä ole päätäntävaltaa!

MINÄ JOKA TAPAUKSESSA OSALLISTUN EUROOPPALAISEEN EU-KRIITTISEEN YHTEISTYÖHÖN JA SIKSI KANNATTAA MUISTAA NUMERO 216 JA KATSOA LISÄÄ SELKOTEKSTISIVULTA